Mindfulness-taidoista on moneksi

Kokemuksia Mindfulness Työssä -ohjaajakoulutuksesta

Työelämän hektisessä tahdissa arjesta uupuu usein läsnäolo ja keskittyminen tietoisesti käsillä olevaan hetkeen ja siihen mikä on merkityksellistä – tuntuu kuin aivot olisivat ihan eri paikassa kuin muu fyysinen olemus. Tietoa tulvii runsaasti joka suunnasta ja tekemisestä tulee helposti suorittamista. Läsnäolon puute omalta osaltaan voimistaa kiireen ja stressin tuntua.

Mindfulnessista on moneksi

Mindfulness tarjoaa käytännönläheisiä työkaluja läsnäolon ja tietoisuuden lisäämiseen ja sen kautta työhyvinvoinnin parantamiseen, ihmisten henkilökohtaisesta elämästä puhumattakaan. Mindfulness-osaamista voidaan hyödyntää monipuolisesti työyhteisöissä ja erilaisissa toimenkuvissa, muun muassa esimies- ja johtotehtävissä sekä kehitystehtävissä. Mindfulness-taidoista hyötyvät myös esimerkiksi työnohjaajat, yrittäjät ja erilaisia koulutuspalveluita tarjoavat valmentajat sekä työterveyshuollon piirissä toimivat henkilöt.

Mindfulness vapauttaa unelmoimaan

Kansainvälisen organisaation assistentti- ja käännöstehtävissä pitkän työuran tehneelle Anne Saarenvirralle jo ensimmäinen kokemus mindfulnessista oli käänteen tekevä. Saarenvirta oli pitkään halunnut päästä vaikuttamaan ja auttamaan ihmisiä työhyvinvointiin liittyvissä asioissa. Hän on toiminut työsuojeluvaltuutettuna useiden vuosien ajan, järjestänyt työhyvinvointipäiviä liki 100 hengen työyhteisölle ja osallistunut erilaisille aiheeseen liittyville kursseille. Aiempaa kokemusta mindfulnessista hänellä ei kuitenkaan ollut.

– Minulle suositeltiin Taina Siukolaa erään toisen kurssin yhteydessä. Ilmoittauduin viikonloppukurssille ja kokemus oli tosi voimakas. Olen aina ollut ikään kuin diagnosoimaton adhd-aikuinen; kärsimätön, nopea liikkeissäni ja ajoittain hyvin stressaantunut. Aiemmin olin kokenut pieniä yksittäisiä hyvän olon hetkiä, jolloin en murehtinut menneitä tai tulevaisuutta. Mindfulnessin kautta sain viitekehyksen näille hetkille ja tietynlaiselle olemisen tilalle.

Samaan aikaan hain työlleni uudenlaista merkitystä ja uusia tapoja vaikuttaa joten ajoitus ei olisi voinut olla parempi; seuravana arkipäivänä ilmoittauduin Mindfulness Työssä -ohjaajakoulutukseen.

– Taina tekee koulutuksia isolla sydämellä ja hänen olemuksestaan huokuu kaikki se, mitä hän aidosti on. Opetusmateriaalit ovat erinomaisia ja Tainan opetustyyli erittäin selkeä ja kannustava. Koulutus antaa todella hyvät valmiudet lähteä rakentamaan omaa mindfulness-polkua, tuntuu että kaikki mahdollisuudet ovat avoinna, päätyönsä ohessa mindfulness-ohjauksia tekevä Saarenvirta pohtii.

– Ryhmämme kesken on vallinnut äärettömän lämmin ja avoin ilmapiiri ja aiomme järjestää tapaamisia jatkossakin ja katsoa, minne kaikkialle ihmisten polut ovat heitä vieneet.

Saarenvirran polut ovatkin risteilleet mindfulnessin myötä jo Berliinin puutarhoista lammastilalle Hyvinkäälle.

– Rakastan Berliiniä ja erityisesti sen puutarhoja! Pidän elokuussa 4-5.8. Gardens of the world –teemapuutarhassa ensimmäisen mindfulness-kurssini kävelymeditaatioineen. Osana samassa paikassa pidettävää kansainvälistä puutarhanäyttelyä ensi vuonna olen suunnittelemassa Mindfulness ja Berliinin puutarhat -tapahtumakokonaisuutta.

Työn alla ovat myös laidunmeditaatiot Hakalan lammas- ja pientilalla, jossa minulla on oma kummikaritsa. Eläinten läsnäolo on rauhoittavaa ja sopii hyvin yhdistettäväksi mindfulnessiin.

– Mindfulness on vapauttanut minut unelmoimaan ja olen sen myötä saanut mahdollisuuden palata niiden asioiden äärelle, joiden parissa olen ollut onnellisimmillani. Olen päästänyt irti vanhoista toimimattomista uskomuksista ja rajoittavista leimoista. Tuttavani, joita näen harvemmin, ovat ihmetelleet, kuinka paljon olemukseni on muuttunut viime vuodesta.

Elämänohjeeni onkin nykyisin “Unelmien pitää olla niin suuria, että muut nauravat niille!”

Mindfullness on kokemus armollisuudesta

Mindfulness-ohjaaja ja luovan ajattelun valmentaja Mirkka-Maaria Niskanen on ehtinyt elämässään moneksi. Ennen yrittäjäksi lähtöään Niskanen työskenteli pitkään viestinnän ja projektinhallinnan tehtävissä yritysmaailmassa. Omien sanojensa mukaan hän on ollut myös kotiäitinä, työttömänä, yrittäjänä ja monenlaisissa välitiloissa. Yksi on kuitenkin pysynyt tilasta toiseen: kiinnostus tietoisuuteen ja henkiseen kasvuun. Aiheeseen liittyvät erilaiset opinnot ja omat kokemukset ovat olleet osa Niskasen elämää jo yli viidentoista vuoden ajan. Hän on opiskellut taideterapiaa, kouluttautunut elämäntaidonvalmentajaksi ja osallistunut lukuisille kursseille.

– Osallistumista harkitessani mietin, tarjoaako koulutus jotain sellaista uutta, mitä en jo tietäisi. Jo koulutuksen alkuvaiheessa tuntui, että monet palaset loksahtivat paikoilleen; koulutus ikään kuin nivoi kaiken aiemmin oppimani yhteen käytännönläheisellä tavalla. Koen, että mindfulness tarjoaa matalan kynnyksen tietoisuustaitojen harjoitteluun ja mielenrauhan löytämiseen.

– Mindfulnesissa kiehtoo erityisesti hyväksynnän periaate, se että mihinkään ei tarvitse pyrkiä ja mitään ei tarvitse muuttaa tai suorittaa. Saa keskittyä vain olemaan ja huomioimaan. Ihmiset kaipaavat tässä ajassa armollisuuden kokemusta, se on eheyttävää suorituskeskeisessä maailmassa.

– Pidän erityisesti Tainan helposti lähestyttävästä ja aidosta olemuksesta sekä mielenkiintoisesta lähestymistavasta aiheeseen. Taina antaa oppilaille tilaa keskustella ja tuoda esiin omia näkemyksiä. Hyvin suunniteltu rakenne, joustava ohjausmetodi ja tila omalle kokemuksellisuudelle tekevät koulutuksesta tasapainoisen kokonaisuuden. Jokainen ohjaaja tekee asioita omalla tavallaan, ja tämä koulutus antaa hyvät valmiudet kehittää eteenpäin omia koulutuksia juuri sillä tyylillä joka itseä eniten puhuttelee.

Niskanen tarjoaa koulutuksia sekä yrityksille että yksityishenkilöille. Hän toimii myös kirjoittajana, valmentajana ja vahvuuksien kirkastajana.

– Olen erityisen kiinnostunut viemään työyhteisöihin työkaluja, joiden avulla voidaan astua ulos putkiajattelusta ja virittää mieltä luovaan asentoon. Myös tunne- ja kohtaamistaitojen kehittäminen on lähellä sydäntäni. Jo lyhyilläkin läsnäolon tuokioilla voi vahvistaa tietoisuutta, stressinhallintaa ja myötätuntoa.

Niskanen järjestää myös kaikille avoimia mindfulness-harjoitusiltoja. – Palautteissa hämmästellään sitä, miten puolessa tunnissa voi tapahtua niin paljon. Ja siinähän mindfullnessin viehätys piileekin – yksikin harjoitus vie ihan erilaiseen olemisen tilaan.

Teksti: freelance-toimittaja ja -kirjoittaja Tanja Lupari

Järjestyksessään kolmas Mindfulness Työssä -ohjaajakoulutus alkaa Helsingissä Eheys-keskuksessa syyskuussa 2016, lisätietoja ja ilmoittautuminen:
http://mindfulness-ohjaajakoulutus.fi/mindfulness-tyossa-ohjaajakoulutukset/mindfulness-tyossa-ohjaajakoulutus-helsinki-2016/

 

 

Myötätunnon parantava voima

Myötätuntoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan, elämme monella tapaa epävarmaa aikaa. Pelolla ja vihalla tehdään politiikkaa, myydään lehtiä ja niillä täytetään eri viestintäkanavien sisältöjä. Pelko ja viha ovat tarpeellisia ja voimakkaita tunteita, ne pitävät meidät elossa. Voidaksemme hyvin tarvitsemme positiivisia tunteita: myötätuntoa, iloa, rakkautta.

”Myötätuntoa tarvitaan juuri nyt ehkä enemmän kuin koskaan.”

Osallistuin äskettäin Maaretta Tukiaisen tilaisuuteen, jossa tarkasteltiin omaa suhdetta myötätuntoon. Pohdimme mm. milloin on vaikea tai helppo olla myötätuntoinen?

Monesti on helpompi olla myötätuntoinen samassa tilanteessa olevalle ystävälle kuin itselleen. Itseen kohdistuva myötätunto on monelle täysin uusi asia – että näinkin voi ja saa tuntea! Pidän happinaamari vertauksesta: jos haluaa auttaa muita, on ensin pidettävä huolta itsestään. Muiden liiallinen auttaminen ja myötäeläminen voi aiheuttaa myötätuntouupumuksen. Olen kokenut tietoisuusharjoitusten auttavan omien ajatusteni ja tunteideni kohtaamisessa. Tunnen myötätuntoa, mutten enää väsy tai uuvu toisen kärsimyksen edessä.

Jos suutut vihallesi, se kasvaa kymmenkertaiseksi.”

Kaikesta harjoittelusta huolimatta minun on vaikea olla myötätuntoinen, kun joku omalla käytöksellään aiheuttaa muille kärsimystä. Ensimmäinen reaktioni on suuttumus ja viha. Olen aina ollut tekijä: heikompien puolustaja ja puolestapuhuja. Välillä minun on muistutettava itseäni, ettei kaikkia voi pelastaa ja vielä useammin: kaikki eivät halua tai tarvitse tulla autetuksi. Kaikelle on aikansa, paikkansa ja oikeat ihmisensä.

Kun katselee vihaa tai pelkoa (omaa tai muiden) vähän tarkemmin, huomaa, ettei siihen kannata vastata samalla mitalla. – Jos suutut vihallesi, se kasvaa kymmenkertaiseksi. Yksinkertainen asia, mutta välillä niin vaikea! Jos pystyn suhtautumaan ’väärintekijään’ myötätuntoisesti kuunnellen, on todennäköisempää, että myös hän kuuntelee mitä minulla on sanottavana. Syvällä sisimmässään hänkin varmasti kärsii, mutta suojelee ehkä sisintään vihalla. Opettajani Juhani Laakso sanoi kerran mieleenpainuvasti: ”Ihmisiä pitää silittää myötäsukaan, ei vastakarvaan.” Monet uudet kognitiiviset terapiamallit ammentavat oppinsa tästä ajatuksesta. Myötätunnolla on voima parantaa ja toisaalta sen puute sairastuttaa monia.

”Ihmisiä pitää silittää myötäsukaan, ei vastakarvaan.”

Mindfulness suomennetaan usein sanalla: tietoinen hyväksyvä läsnäolo. Hyväksyminen ja myötätunto saattavat joissain ihmisissä herättää negatiivisia ajatuksia. Hyväksymisellä ei tarkoiteta alistumista tai huonon käytöksen sietämistä. Esimerkiksi väkivaltaisessa parisuhteessa tilanteen hyväksyminen olisi sen näkemistä, että tämä suhde ei tee minulle hyvää. Näin muutos on hyväksymisen luonnollinen seuraus. Myötätunnon harjoitukset kuuluvat olennaisena osana mindfulness-kursseihin. Myötätuntoa on mahdollista vahvistaa ja tässäkin tärkeää on toisto. On eri asia ymmärtää asia tiedon tasolla, kuin kokea ja tuntea: ei fyysinen kuntokaan kasva kirjaa lukien.

”Myötätunnolla on voima parantaa ja toisaalta sen puute sairastuttaa monia.”

Joskus lempeyttä on toimia, mutta useimmiten paras tapa on olla rinnalla. Kuunnella, myötäelää, olla vaan. On asioita, joille emme voi mitään, asioita, jotka ovat jo täällä. Voimme vain hyväksyä, istua ja sallia tunteiden liike ja huomata niiden muuttuminen.

Voit kokeilla seuraavaa harjoitusta, kun jokin vaikea tunne tai tilanne vie huomiotasi. Voit vaihtaa pelko-sanan tilalle minkä tahansa vaikean tunteen tai tuntemuksen. Hengitä rauhallisesti ja sano mielessäsi hiljaa ja myötätuntoisesti: ”Hengitäessäni sisään, tiedän, että minussa on pelkoa. Hengittäessäni ulos hymyilen pelolle.”

Teksti: Hanna Vesalainen

Kukka

Hanna Vesalainen on mindfulness- ja asahi-ohjaaja, joka kouluttaa tietoisuustaitoja yrityksille, aikuis-, ja lapsiryhmille. Hanna yhdistää ohjaukseensa usein tietoisen liikkeen harjoituksen, asahin. ”Kun keho hidastaa tahtia, myös mieli rauhoittuu.” Lisätiedot: www.pause.fi

Hanna toimi ohjaajana Eheydessä Kiireetön iltapäivä tapahtumassa 13.3.16 ja Mindfulness 8 viikon intensiivikurssilla 7.4. alkaen. ks. www.eheys.fi kohta Kurssit ja tapahtumat.

 

 

 

Hiljentyminen hoitaa kipua

dsc_0853-11

”Sinun täytyy vain oppia elämään kivun kanssa”, sanoi lääkäri minulle. ”Kipu lakkaa, kun et kuvittele sitä”, arveli toinen. Jäin hiljaisuuteen lauseiden kanssa. Ne ovat sanoja krooniselle kivulle, joka on sanojen ulottumattomissa, mutta joka sanelee reunaehtoja elämälle.

Kivun kanssa voi oppia elämään, mutta olisi hyvä tietää, miten. Kivun hoitoa käsittelevissä tarinoissa on joskus tarjolla kapeita rooleja. Potilaasta tulee joko kärsimyksen uhri tai taistelija, joka ei anna kivulle periksi. Kivun kanssa solmittu rauha kulkee jossain siinä välissä: tietoisessa olemisessa kivun kanssa sekä lempeässä hyväksynnässä ja ehdottomassa myötätunnossa itseä kohtaan.

Miten sitten elää niin, että avautuisi kivulle hyväksyvästi? Miten mitään niin kamalaa voi hyväksyä? Ajatuksilla ja tunteilla on valtava vaikutus kipuun, terveyteen ja jopa elinikään. Siksi kyky hiljentyä seuraamaan mielen tapahtumia on tärkeää.

Tässä neljä mielen harjoittamisen keinoa, joiden avulla voidaan lievittää kipua:

1. Hiljenny

Päivittäisestä hiljentymisestä kannattaa tehdä samanlainen rutiini kuin hampaiden pesusta. On monia tapoja hiljentyä: voi olla hiljaa paikallaan ja hengittää, kuunnella meditaatio-äänitteitä tai arjen toimissa keskittyä tietoisesti vain siihen, mitä on tekemässä.

Hiljentyä voi istuen, maaten, seisten ja kävellen. Jos kiputila estää jonkin asennon, jokin toinen on mahdollinen. Kivusta kärsivän tulee käyttää riittävästi aikaa asennon etsimiseen. On ensiarvoisen viisasta oppia kuuntelemaan kehoaan sen sijaan, että rikkoisi sitä lisää.

Hiljentymällä voidaan rauhoittaa kehoa ja lopettaa ajatusten mukana tempoilu. Hiljentyminen ei silti tarkoita ajatuksista eristäytymistä, vaikka toisinaan meditoidessa on pitkiäkin ajatuksettomia hetkiä. Joskus ajatukset jopa tuntuvat lisääntyvän, mikä johtuu siitä, että ajatuksista tulee tietoisemmaksi. Kun tulee tietoiseksi ajatuksistaan, voi ottaa vastuun reaktioistaan ja olemaan ottamatta kaikkia mielen tuottamia (kauhu)tarinoita todesta.

Ajatukset voi myös paikantaa kehossa, jolloin huomaa mielen ja kehon tuntemusten yhteyden. Kehon osaa, jossa ajatukset tuntuvat, voi yrittää rentouttaa, jolloin mielikin yleensä rentoutuu.

2. Hengitä

Rauhallinen ja syvä hengitys on nopein tapa rauhoittaa keho ja mieli. Kivun kanssa elävälle hengitys on tärkein työkalu, jonka avulla voi hallita kipua ja reaktioitaan kipuun.

Jos kärsii kovista kivuista, hengitys todennäköisesti hankaloituu. Kipu voi tehdä hengityksestä katkonaista, kiivasta ja keuhkojen yläosalla tapahtuvaa. Kaikki hengittävät joskus ”huonosti”, mutta kroonisesta kivusta kärsivälle tästä voi tulla tapa, joka luo lisää jännitystä ja kipua. Hengitykseen keskittyminen, hengitysrytmin hidastaminen, syvä hengittäminen, hengityksen hetkellinen pidättäminen sisäänhengityksen jälkeen, hengityksen rytmissä tehtävät liikkeet tai lihasten jännitys-rentoutus-harjoitukset voivat vapauttaa hengitystä.

Hengitystä voi rentouttaa myös tuomalla mieleen miellyttävän tunteen, kuten läheisen ihmisen tai iloisen tapahtuman, ja tuntea, miten lempeys ja lämpö virtaavat hengityksen mukana kehoon.

dsc_0853-11

3. Erota kaksi kipua

Kivusta kanssa elävän ydinoivallus on jakaa kipu kahtia, ensisijaiseen ja toissijaiseen kärsimykseen. Epämiellyttävät kehon tuntemukset ovat ensisijaista kipua. Sitä seuraavat tuskaisat tunteet, kuten pelko, kiukku ja ahdistus, ovat toissijaista kipua. Helposti syntyy kivun kierre: toissijainen kärsimys voimistaa ensisijaista.

Kipu sinänsä ei määritä kärsimyksen määrää, vaan se miten reagoimme kipuun. Kaikki kivun aiheuttamat tunteet ja ajatukset ovat luonnollisia ja sallittuja, mutta tavoista reagoida tulee helposti piintyneitä ja tiedostamattomia. On oleellista oppia huomaamaan, että ajatukset eivät ole kipu eivätkä ne ole minä.

Jos kipu on väistämätön osa elämää, yritykset karkottaa tai olla tiedostamatta sitä vain pahentavat ahdinkoa. Kipu saattaa myös jatkua, vaikka tunteitaan ja ajatuksiaan työstäisi kuinka taitavasti. Mutta kun oppii tunnistamaan omat tapansa vastustaa kipua tai hukuttautua kipuun ja erottaa toisistaan kivun ja siihen liittyvät ajatusten ja tunteiden kudelmat, oppii kohtaamaan kivun lempeästi ja jopa rentoutumaan kivussa.

4. Huomaa hyvä

Kivusta kärsivän voi olla vaikea huomata muuta kuin kipu ja sen kielteisyys. Myönteisten mielen sisältöjen vaaliminen on tärkeää, ja se voi alkaa lyhyiden hiljentymis- ja hengitysharjoitusten myötä ja laajeta hiljalleen muualle elämään.

Kyse ei ole keinotekoisesta innostuksesta, takertumisesta hyviin kokemuksiin tai väkinäisestä positiivisesta ajattelusta. Kyse on hereillä olosta ja kaiken sen runsauden tiedostamisesta, mitä ympärillä tapahtuu. Kyse on myös leikkisästä, luovasta ja uteliaasta asenteesta.

Toiveikkuus ja luottamus tulevaan on tärkeää, mutta jotta voimme parantaa vointiamme, meidän tulee olla siellä, missä olemme, ei siellä, missä haluaisimme olla. Oikeanlainen toiveikkuus ja eteenpäin vievä voima syntyy nykyhetken arvostamisesta. Läpimurrot tapahtuvat omalla ajallaan, jos omaksuu tutkimusmatkailijan asenteen itseään ja kipuaan kohtaan.

Mitä sitten ovat läpimurrot ja mitä on paraneminen? Ne ovat kykyä kokea jokainen hetki merkityksellisenä. Vaikka erilaiset mielen harjoitukset eivät poistaisi kipua, ne auttavat vähentämään kielteisiä reaktioita kipuun. Kun opimme työstämään psyykkisiä ja fyysisiä reaktioita ja ottamaan käyttöön mielemme voimavarat, kipu aiheuttaa vähemmän stressiä ja ahdistusta. Tällä on myönteisiä vaikutuksia terveyteen, ja on täysin mahdollista kokea olevansa terve ja vahva, vaikka ei olisikaan kivuton.

Kirjoittaja: Päivi Tonteri

Päivi Tonteri on kivun hoitoon erikoistunut mindfulness-ohjaaja, kirjallisuusterapeutti, elämäntaidon valmentaja ja FM. Hän toimii ohjaajana Eheydessä Polkuja paranemiseen -kursseilla ja Kiireetön iltapäivä tapahtumassa 13.3.16, ks. http://www.eheys.fi  kohta Kurssit ja tapahtumat.

Lisätietoa Eheys-keskuksen tarjonnasta: www.eheys.fi

Miten tahdonvoimaa voi kehittää?

Oletko kuntokuurilla, dieetillä tai tipattomalla? Joko uudenvuodenlupauksesi ovat lässähtäneet? Ei hätää. Tahdonvoimaa voi myös treenata.

Pitkäjänteinen toiminta edellyttää tahdonvoimataitoja. Keskeistä tahdonvoiman kehittämisessä on ymmärtää sen linkittyminen kehoon. Harva nimittäin tietää, että tahdonvoima on päivän mittaan ehtyvä varanto. Se riippuu muun muassa vireystilasta, verensokeritasapainosta ja hapensaannista. Myös uskomukset ja mielen rakenteet voivat joko vahvistaa tai nakertaa sitä.

Tahdonvoimataidot koostuvat erilaisista osataidoista kuten kyvystä keskittää huomio sitoutuneesti haluamaansa asiaan. Olennaista on myös kyky tunnistaa keskittymistä häiritsevät asiat ja osata suojautua niiltä tarkoituksenmukaisella tavalla.

Sisukkuus ja venyminen on helppo ymmärtää tahdonvoimaan liittyviksi, mutta joustavuus ja hallinnasta luopuminen voivat kuulostaa tahdonvoiman harjoittamisen näkökulmasta hieman erikoiselta. Pitkäjänteisyyttä vaativan projektin saaminen maaliin on kuitenkin prosessi, jossa joustavuus keinojen valitsemisessa voi olla strategisesti toimivampi vaihtoehto kuin hampaat irvessä puurtaminen.

Kurinalaisuus on kytköksissä aivokuoreen

Kurinalaisuus on tahdonvoimataito, jonka fysiologinen perusta on aivojen etuotsalohkon toiminnassa. Aivojen etuotsalohkon kuori voidaan Kelly McGonicalin The Willpower Instinct –kirjan mukaan jakaa kolmeen alueeseen.

Niistä ensimmäinen vastaa haasteellisen toiminnan aloittamisesta ja loppuun saattamisesta, kuten esimerkiksi juoksumatolla juoksemisesta. Toinen osa vastaa pidättäytymisestä ja kieltäytymisestä eli reagoi impulsseihin ja kontrolloi ihmistä. Yhdessä nämä kaksi aluetta säätelevät ihmisen toiminnallista puolta.

Kolmas alue säätelee ihmisen toiveiden ja tavoitteiden toteuttamista. Mitä nopeammin tämä osa aivojen etuotsalohkosta aktivoituu toiminnan yhteydessä, sitä motivoituneempi ihminen on toimintaan. Tahdonvoima muistuttaa ihmistä pitkäaikaisista tavoitteista silloin, kun mieli houkuttelee harhapolulle.

Itsekontrolli ennustaa menestystä

Itsekurilla on kiistämätön merkitys modernin ihmisen toiminnalle, sillä länsimainen yhteiskunta korostaa itsekuria. Itsekontrollin määrä ennustaa opintomenestystä selvemmin kuin älykkyys, jota pidetään yleisesti lukupään merkittävimpänä takeena. Itsekuri on usein selittävä tekijä myös virtuositeetin takana: harjoittelu, joka on vaatimus Mozartin kaltaiselle lahjakkuudelle, edellyttää aimo annoksen itsekuria.

Modernin ihmisen ajattelussa on tavallaan olemassa kaksi erilaista ihmistä, joista toinen kontrolloi asioita ja toinen toimii puhtaasti impulssien pohjalta, mielihyvää tavoitellen.

Tahdonvoiman ongelma on juuri tässä. Toinen osa ihmisestä haluaa jotakin ja toinen kieltää tekemästä sitä. Siksi tahdonvoiman kehittämisen ensimmäinen vaatimus on oppia tuntemaan itsensä ja omat heikkoutensa.

Itsetuntemus on tahdonvoiman perusta

Tietoisuus valintatilanteista, joihin ihminen joutuu pyrkiessään kohti pitkän aikavälin tavoitettaan, auttaa tavoitteeseen tarvittavan tahdonvoiman hahmottamisessa. Esimerkiksi laihduttajan on hyvä tietää, että hän joutuu tekemään yli kaksisataa ruokaan liittyvää valintaa joka päivä eikä ainoastaan parikymmentä, kuten hän saattaa itse kuvitella.

Tahdonvoiman kehittämisen kannalta on tärkeätä ymmärtää myös mielessä pyörivien häiritsevien asioiden ja stressin kohtalokas merkitys: niiden vaikutuksen alaisena ihminen on alttiimpi impulsiiviselle käyttäytymiselle. On täysin paradoksaalista, että vaikka stressi on tahdonvoiman pahimpia vihollisia, ihminen piiskaa itsensä stressitilaan tahdonvoimaa vaativien tavoitteiden takia.

5 tapaa vahvistaa tahdonvoimaa

#1 Meditoi
Meditaatioharjoituksilla on arvokas merkitys tahdonvoiman kehittämisessä, sillä ne ehkäisevät stressiä tehokkaasti. Meditaatiosta ja sen positiivisista vaikutuksista on kerätty paljon tietoa. Sillä on kiistämättömiä terveysvaikutuksia ja osoitettuja vaikutuksia aivoihin.

#2 Pidä tauko
Sekä stressistä palautumisen että tahdonvoiman lataamisen kannalta oleellista on fysiologinen rentoutuminen. Sen aikana sydämen lyöntitiheys harvenee ja hengitystahti hidastuu, verenpaine laskee ja lihasten jännitys hellittää. Tässä tilassa aivojen ei tarvitse analysoida tapahtunutta tai varautua tulevaan.

#3 Liiku
Tahdonvoimaa voidaan vahvistaa myös liikunnalla. Liikunnan vaikutukset tahdonvoimaan ovat välittömät: esimerkiksi jo 15 minuuttia juoksumatolla vähentää impulsiivista käyttäytymistä. Pitkäaikaiset vaikutukset ovat nekin kiistattomia. Liikunta vähentää jokapäiväistä stressiä, joka on uhka tahdonvoimalle, ja helpottaa ahdistusta sekä lisää itsekontrollia.

#4 Nuku
Myös riittävä uni on tärkeätä tahdonvoiman kehittämisessä. Unenpuute on puolestaan sille haitallista: se vaikuttaa haitallisesti glukoosiaineenvaihduntaan siten, että keho ei saa glukoosista irti sitä, mitä sen tulisi saada. Seurauksena on makeanhimo ja jatkuva väsymys, mikä on lisähaaste tahdonvoimalle.

#5 Mene happihyppelylle
Jo viiden minuutin kävely ulkoilmassa voi auttaa tahdonvoiman vahvistamiseen. Jos mahdollista, kävele luonnossa. Kun aivot saavat happea, mieli virkistyy ja jaksat happihyppelyn jälkeen jatkaa jälleen sitä mitä olitkaan tekemässä.

Tahdonvoima on ehtyvää

Uudenvuodenlupausten kanssa painiessa on hyvä muistaa, että monien mittavien tahdonvoimaprojektien yhtäaikainen edistäminen ei kannata. Tahdonvoimaa ei yksinkertaisesti riitä kaikkeen yhtä aikaa. Kannattaa siis laittaa kaikki paukut yhteen asiaan kerrallaan.

Tahdonvoiman rajojen kanssa eläminen on kieltämättä myös paradoksaalista: kaikkea ei voi kontrolloida, ja ainoa tapa lisätä kontrollia on puskea omia rajojaan. Aivan kuten lihas, tahdonvoima toimii “use it or lose it” -periaatteen mukaisesti. Jos tahdonvoima makoilee vain sohvalla, sen käyttämisen taidon menettää. Toisaalta tahdonvoimaan liittyviä maratonejakaan ei voi juosta kovin usein, tai järjestelmä romahtaa.Maaretta_vihreä__0211
Omaa tahdonvoimaansa ei siis kannata jättää harjoittamatta, mutta sitä ei kannata myöskään tukkia jumppaamalla sitä liikaa. Ennen kaikkea kannattaa tutustua siihen, miten oma keho toimii. Joko tiedät, mikä on Sinun lempikeinosi tahdonvoiman vahvistamiseen?

Kirjoittaja: Maaretta Tukiainen

Maaretta Tukiainen on tietokirjailija, muutosvalmentaja ja TV-juontaja. Häneltä on juuri ilmestynyt kirja Hyvän mielen taidot sekä niihin liittyvät Hyvän mielen kortit, joiden avulla taitoja voi harjoitella. Tahdonvoimataidot ovat yksi Hyvän mielen taitojen kategoria. Kirjaa ja kortteja voi tilata www.hyvanmielentaidot.fi

TV1:llä pyörii parhaillaan asiaohjelmasara 8 myyttiä työstä, jota Maaretta juontaa. Sarjaa voi katsoa myös Yle Areenasta. Maaretta pitää Eheydessä kaksi aamupäivätilaisuutta:

Hyvän mielen taidot -aamutilaisuudet Eheys-keskuksessa Malmilla:
Tahdonvoimataidot 5.2.16 klo 9.00-11.30. Lue lisää
Myötätuntotaidot 3.3.16 klo 9.00-11.30. Lue lisää

Twitter @Maaretta
Instagram @maaru

Akupunktiosta apua moneen vaivaan

Perinteisen kiinalaisen lääketieteen menetelmillä on hoidettu ihmisiä tuhansien vuosien ajan ja akupunktio on yksi sen kulmakivistä. Myös länsimaisten lääkärien keskuudessa on huomattu akupunktion hyvät vaikutukset ja yhä useammin sitä suositellaan tukihoidoksi moniin sairauksiin ja vaivoihin.

Makaan vatsallani hoitopöydällä ja jännitän hieman hoitajan asettaessa neuloja paikoilleen. Hoidettavat alueet on valittu etukäteen käydyn keskustelun ja täyttämäni esitietolomakkeen perusteella. Neulat eivät varsinaisesti satu, mutta tuntuvat paineena ja kihelmöintinä hoidettavalla alueella.

2F7B6782Perinteisen kiinalaisen lääketieteen mukaan perimmäinen syy erilaisiin sairauksiin ja vaivoihin löytyy elimistön epätasapainotilasta. Akupunktiohoidon tarkoituksena on palauttaa elimistön luontainen tasapainotila. Hoidossa käytetään hyvin ohuita steriilejä kertakäyttöneuloja, jotka sijoitetaan eri puolille kehoa akupunktiopisteisiin kanaville, eli kehon eri elimiin yhteydessä oleville meridiaaneille. Kiinalaisen teorian oleellisena osana on qi eli energia. Neulat avaavat kanavia ja auttavat energiaa virtaamaan vapaammin. Länsimaalaisittain puhutaan usein hermoratojen ja verenkierron sekä kehon nestekierron stimuloinnista ja ympäröivien kudosten rentouttamisesta neulojen avulla.

Käytettiin mitä termiä tahansa, akupunktio-hoito on tutkitusti tehokas apu erityisesti erilaisten kiputilojen lievittämiseen. Tyypillisiä hoidettavia vaivoja ovat monet nykyajan “tietotyöläisvaivat”, muun muassa uni- ja stressioireet, päänsärky ja migreeni, selkä- ja hartiaseudun lihaskivut sekä vatsa- ja ruuansulatusongelmat. Akupunktiosta on saatu apua myös hedelmättömyyteen sekä fibromyalgian, kroonisen paksusuolen tulehduksen ja chronin taudin oireisiin.

Kiinalaisen lääketieteen mukaan ihmisessä toimii sekä lämmitys- että viilennysjärjestelmä, joiden epätasapainotila on syynä esimerkiksi unettomuuteen ja uniongelmiin. Lämmitysjärjestelmät ovat kuin yin ja yang – alituisessa muutoksessa luonnolliseen tasapainoon pyrkien. Viilennysjärjestelmän aktivoituminen edesauttaa unen saamista ja päivän valjetessa lämmitysjärjestelmä puolestaan aktivoituu ja varustaa meitä tarvittavalla energialla päivän askareisiin.

Minulle kerrotaan öisen heräilyni olevan merkki siitä, että lämmitysjärjestelmä käynnistyy liian aikaisin. Jalkateriini pistetään neuloja tasapainottamaan kehon lämmitysjärjestelmää ja parantamaan unen laatua. Yksi neuloista aiheuttaa tahattoman nytkähdyksen jalassa ja kevyen sähköiskun omainen kihelmöinti leviää pitkin varpaita. Neuloja laitetaan myös pään alueelle, jossa sijaitsevat useat stressiin vaikuttavat akupisteet. Selkä- ja hartiaseudun kipukohtia hoidetaan neulojen avulla paikallisesti, joskin samalla vahvistuvat myös monien muiden elimien hyvinvointi.

Hoitoprosessi on aina yksilöllinen ja elää hoidettavan tilanteen mukaan. Toisinaan erilaiset vaivat ovat kasautuneet pitkältä ajalta ja perimmäinen syy paljastuu vasta hoitojen edetessä. Säännölliset hoitokerrat noin viikon välein takaavat parhaan tuloksen ja usein hoitoja suositellaan otettavaksi kymmenen kerran hoitokuureina. Kiinalaisen lääketieteen mukaan hoitoaika on kolminkertainen vaivan kestoon nähden. Jos unioireet ovat kestäneet kuukauden, vaativat ne kolmen kuukauden hoitoa.

Hengittelen syvään, tuntuu, kuin selkäranka sulaisi neulojen alla. Hiljalleen vajoan syvään unenomaiseen tilaan ja säpsähdän, kun hoitaja palaa huoneeseen. Joko se puoli tuntia muka meni?! Hoidon jälkeen olo on rentoutunut ja samalla hieman pöllähtänyt, istun hetken hoitopöydän reunalla ennen kuin jalat tuntuvat taas kantavan. Illalla kotona olo tuntuu rennolta ja kevyeltä ja nousen ylös sohvalta irvistelemättä –ensi kertaa kuukausiin. Seuraavana yönä uni kantaa keskeytyksettä aamuun saakka.

Teksti: freelance-toimittaja ja -kirjoittaja Tanja Lupari
Kuva: Markus Helander

Asiantuntijana Ilkka Westman.

Ilkka Westman tarjoaa kokonaisvaltaista akupunktiohoitoa Eheydessä tiistaisin. Ilkka löysi akupunktiohoidon hoitavan ja tervehdyttävän voiman omakohtaisen burnoutin toipumisvaiheessa noin 10 vuotta sitten. Tuttava ehdotti akupunktiota avuksi burnoutin sivutuotteina tulleisiin suolisto- ja vatsavaivoihin. ”En uskonut siihen ollenkaan mutta menin kokeilemaan koska muitakaan keinoja ei enää ollut. Kahden hoitokerran jälkeen fyysiset vaivat olivat melkein parantuneet ja kolmannen jälkeen ne olivat kokonaan poissa. Vaikutus oli niin ällistyttävä että aloin miettiä mahdollisuuksia ruveta opiskelemaan akupunktiota. Aloitin päivätyön ohella 3,5 vuotta kestävät perinteisen kiinalaisen lääketieteen opinnot seuraavan vuoden alussa ja valmistuin kesäkuussa 2012.”

Lisätietoa Eheys-keskuksen tarjonnasta: www.eheys.fi

 

Kohti levollisempaa unta

Kännykän kello on 03.20. Samoihin aikoihin olen herännyt niin monena yönä aiemminkin. Keskeneräiset työasiat valtaavat hetkessä mielen. Niskaa särkee enkä löydä hyvää asentoa, jossa voisin yrittää nukahtaa uudelleen. Ahdistus saa kehon jännittyneeksi; tiedän jo kokemuksesta, että yöunet olivat tältä erää tässä.

Maailma ympärillämme on yhä kiireisempää ja suorituskeskeisempää. Talouden kireä tilanne vaikuttaa työelämässä ja tulevaisuus huolettaa monia. Kasvavien paineiden keskellä lisääntyvät myös ihmisten stressiperäiset unihäiriöt – yhä useampi ei saa illalla unta tai heräilee aamuöisin sänkyyn pyörimään.

Illalla torkun sohvalla elokuvan läpi, sen loputtua en muista juonesta mitään. Siirryn kohti makuuhuonetta, tuleva yö jännittää. Mitä jos en saa taaskaan nukuttua kunnolla? Pyörin levottomasti, aiemmin vaivannut uneliaisuus on tiessään. Lopulta kuitenkin nukahdan.

Ensimmäinen askel kohti levollisempaa unta on tarkastella ja muuttaa omia ajatuskuvioitaan uneen liittyen. Muutamasta huonosti nukutusta yöstä ei ole vielä syytä hätääntyä ja katkonainen uni ei ole niin haitallista kuin yleisesti uskotaan. Palomiesten keskuudessa on tutkittu, että jo muutaman tunnin uni palauttaa elimistön toimintakykyä.

Helpommin sanottu kuin tehty, ajattelee varmasti moni. Muutamalla käytännöllisellä keinolla voi kuitenkin saada jo paljon muutosta aikaiseksi. Pitkään jatkuneet krooniset univaikeudet ovat toki asia erikseen ja vaativat usein jo ulkopuolista apua.

Eheyden Eija Laakson vinkkejä laadukkaampaan uneen:

  1.  Lopeta stressaaminen siitä, ettet saa nukuttua. Älä jää sänkyyn pyörimään vaan nouse ylös, lue kirjaa, piirrä, tee jotain itselle mieluista! Voit myös kirjata mielessä pyörivät asiat ylös huolipäiväkirjaan ja palata niihin sitten seuraavana päivänä.
  2.  Nuku päiväunia. Jo lyhyet, n. 5-20 minuutin pituiset päiväunet helpottavat univajetta, tasaavat yliväsymystä ja edesauttavat katkaisemaan valvomisen kierteen, joka univajeesta helposti syntyy.
  3. Unen määrä on aina yksilöllistä. Vertailu muihin aiheuttaa vaan lisää painetta nukahtamiselle. Toisille riittää 6 tuntia yössä, toiset vaativat vähintään 8 tuntia unta tunteakseen olonsa levänneeksi. Tärkeintä on löytää itselle sopivin unen määrä.
  4. Opettele tunnistamaan unettomuuden syitä. Väsymys voi olla stressiperäistä eikä johdu aina välttämättä unenpuutteesta. Aiheuttaako työ tai ihmissuhteet stressiä? Mitä voisit tehdä sen helpottamiseksi?
  5. Säännöllinen unirytmi helpottaa unen saantia. Pyri menemään aina samaan aikaan nukkumaan. Tyypillisesti luonnollinen unirytmi kulkee 1,5 tunnin jaksoissa, joten pienen laskutoimituksen avulla voi selvittää itselleen parhaimman nukkumaanmeno- ja heräämisajan. Jos kellon soitto osuu aamulla kevyen univaiheen kohdalle, on olo luonnostaan virkeämpi.
  6.  Kiinnitä huomiota nukkumisympäristön rauhoittamiseen, ruokavalioon ja liikuntaan. Kännykät ja teeveet kannattaa sulkea hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa. Netistä löytyy paljon vinkkejä erilaisista iltapaloista ja ruoka-aineista, jotka tukevat unen saantia. Raskasta hikijumppaa kannattaa välttää iltaisin, koska se nostaa kehon aktiivisuustilaa.
  7. Kokeile meditointia sekä erilaisia hengitys- ja rentoutusharjoituksia. Ne rauhoittavat kehoa ja aivoaaltoja tilaan, joka valmistaa meitä uneen. Ne auttavat myös yöllisten heräämisten aikana. Hiljennä mieli vaikka keskittymällä seuraamaan hengityksen luonnollista rytmiä. Kehon venyttely ja ravistelu joko seisten tai sängyssä maaten vapauttaa kehosta jännityksiä ja edesauttaa näin unen palautumista.

Osallistuin marraskuussa Eheyden järjestämään Stressiaamuun, jossa Eija Laakson ohjauksessa pääsin kokeilemaan rentoutus- ja hengitysharjoituksia käytännössä. Aamun muita toiminnallisia ja rentouttavia “kokeilupisteitä” olivat akupunktio, Rosen-metodi ja kuumakivihoito, joista kaikista voi löytää apua myös unihäiriöiden hoitoon. Tilaisuus antoi uusia näkökulmia omaan hyvinvointiin ja auttoi ymmärtämään, että tärkeintä on oppia kuuntelemaan itseään ja löytää tasapainoinen eheys oman kehon, mielen ja sielun välille – ja sen kautta itselleen parhaiten sopivat hoitomuodot, joita on tarjolla runsaasti. Lähdin tilaisuudesta virkistäytyneenä ja levollisin mielin kohti uutta päivää. Seuraavana yönä en herännyt kertaakaan.

Teksti: freelance-toimittaja ja -kirjoittaja Tanja Lupari

Asiantuntijana Eija Laakso

2F7B6738

Eija Laakso on toiminut pitkään työelämässä erilaisissa kehitystehtävissä. Tasapainon, levollisuuden ja keho-mieli-sielu –yhteyden etsiminen on vienyt hänet reikikurssille, siitä eteenpäin reikiopettajaksi, keho- ja energiahoitajaksi ja matka jatkuu edelleen. Oman kokemuksen kautta hän on oivaltanut, miten omassa elämässään ja arjessa voi saada muutosta aikaan pienillä askelilla. Eija ohjaa Eheydessä unikursseja, joissa käsitellään levollisen unen teemaa toiminnallisesti ja käytännönläheisesti puheen, liikkeiden, mielikuvien ja rentoutumisen kautta. Eija tarjoaa myös yksilöllistä rentoutushoitoa ja ohjausta, jossa pureudutaan esimerkiksi henkilökohtaisiin uniongelmiin, stressinaiheuttajiin ja niistä eroon pääsemiseen.

Lisätietoja Eheyden kursseista, hoidoista, tunneista ja palveluista: www.eheys.fi